maanantai 25. maaliskuuta 2013

Tummahipiäisen Eevan kasvot



National Geographic –lehden mukana tuli auki taitettava liite, jonka sisältämä kuva muodostui tuhansista pienistä kasvokuvista. Ne muodostivat yhdessä kokonaisuuden, josta hahmottui nuoren miehen kasvot. Se esitti 28 -vuotiasta kiinalaista miestä. Tuon ikäinen han-kiinalainen mies on lehden mukaan tyypillisin ihminen maapallolla. Kiinassa asuu maailmassa eniten ihmisiä, noin 1,3 miljardia henkeä. Heistä 92 prosenttia kuuluu etnisenä enemmistönä oleviin han-kiinalaisiin. Kiinassa miehiä on enemmän kuin naisia ja ikäjakautuman mukaan juuri 28 vuotta on keskimääräisin ikä.

Tilanne kuitenkin tulee muuttumaan varsin nopeasti. Kiinan yhden lapsen politiikka on pysäyttämässä väkiluvun kasvun, ja uudet maat ja alueet tulevat menemään väkiluvussa Kiinan ohi.

Ennen kuin menemme tarkastelemaan tulevaa, katsotaan hieman, mistä olemme tulleet. Geneettinen ja paleoantropologinen tutkimus ovat selvittäneet, että nykyihminen (Homo sapiens, viisas ihminen) ilmestyi maapallolle noin 200 000 vuotta sitten. Geenitutkimus perustuu solussa olevan mitokondrion muunteluun mutaatioiden kautta. Mitokondrio periytyy seuraavalle sukupolvelle vain naisen kautta, joten tätä äiti tytär-linjaa pitkin on päädytty siihen, että ensimmäinen Eeva syntyi noin parisataatuhatta vuotta sitten. 

Kun tämä tapahtui tutkimusten mukaan itäisessä Afrikassa, on syytä olettaa, että ensimmäiset eevat olivat tummaihoisia. Ilman riittävää pigmenttiä he eivät olisi selvinneet Afrikan auringon paahteessa. Länsimaisen kulttuurin mukaan niin Eeva kuin Aatamikin mielletään valkoihoisiksi, mikä tuskin vastasi todellisuutta. Itselläkin on muistikuva Sikstiiniläiskappelin katon freskosta, missä Michelangelo kuvasi maailman ja ihmisen luomisen sekä Aatamin ja Eevan syntiinlankeemuksen ja karkotuksen paratiisista. 1500-luvun alussa luodussa freskossa niin Aatami kuin Eevakin ovat vaaleita, tosin aika vankkarakenteisia. En tiedä olisinko itse uskaltanut ottaa omenaa niin atleettiselta Eevalta.

Alku-Eevan ja alku-Aatamin lisääntyminen ja täyttäminen koko maan ei ollut mitään paraatimarssia. Itse asiassa nykyihmiset pystyttelivät ensimmäiset 100 000 vuotta Afrikan mantereella. tähän aikakauteen liittyi suuria ilmastonmuutoksia, jotka panivat nykyihmisen säilymisen tulikokeeseen. Geneetikot ovat maapallon eri puolilta keräämiensä perimän näytteiden perusteella päätelleet, että jossakin vaiheessa, ehkä vajaat 100 000 vuotta sitten, koko laji oli vaarassa hävitä. Jäljellä oli vain muutama sata, ehkä korkeintaan parituhatta yksilöä.  Tutkijoiden mukaan nykyiset ihmiset ovat vain noin 500 hedelmällisessä iässä olleen naisen jälkeläisiä. Tämän vuoksi roduista puhuminen ei ole perusteltua. ”Rotujen” sisäiset erot yksilöiden välillä ovat suurempia kuin ”rotujen” väliset erot. Muutamat ulkoiset piirteet vain ylikorostuvat.

Käsitykset roduista ja niiden eroista ovat vielä nykyisillä sukupolvilla useimmilla koulussa tai kirjoista opittuja ja varsin lähellä pintaa. Itsellä on muistikuva kansakoulusta, opettaja Kilpiön tunnilta, missä opettaja nosti tummakulmaisen, lyhyenlännän, vielä kasvun alkuvaiheessa olevan pojan luokan eteen esimerkiksi tyypillisestä lappalaisesta, saamelaisesta. Vaikea sanoa kuka siitä eniten kärsi, tuo poikako, joka sai käydä saamelaisesta, saamelaiset, jotka eivät tosin tapahtumasta mitään tienneet, vai oma käsitys, jonka mukaan saamelaiset ovat kaikki ulkonäöltään tietyn tyyppisiä.

Oppikoulussa biologian ja maantieteen opettajamme tohtori Aki Koskinen, joka 50-luvun lopulla oli maailmanmatkaajana edelläkävijä, näytti usein pimennetyssä luokassamme lotoskoopillaan, tai mikä sen nimi olikaan, kuvia eksoottisista maista ja eksoottisista ihmisistä. Useamman kerran kuvissa vilahti vähäpukeisia, pyöreälantioisia naisia Afrikasta. Aki Koskisella oli tapana sanoa: ”Ne ovat hyviä synnyttäjiä.” Tämä jäi mieleen keskikoulun biologian tunnilta.

Vaikka länsimaisen ihmisen silmissä afrikkalaiset ovat ensivaikutelmana hyvin samannäköisiltä, ulkonaiset erot ovat varsin suuret. Itse asiassa afrikkalaisten ulkomuodon moninaisuus on suurempi kuin länsimaiden ihmisen. Tämä saattaa johtua mm. siitä, että ne länsimaissa olemme suhteellisen suppean joukon jälkeläisiä, joukon, joka ehkä 50 – 60 000 sitten lähti Afrikasta etsimään parempia metsästysmaita.

Muistan itse hyvin mustaihoisen naisoppaan, joka johdatti ryhmäämme maailman suurimmassa slummissa,  Kiberassa Nairobin lähellä. Slummissa asuu arviolta 750 000 ihmistä. Kuljimme siellä maastopukuisten, rynnäkkökivääreillä varustettujen turvamiesten saattelemana. Oppaamme oli pitkähkö, hoikka ja kasvoiltaan hauskanäköinen nuori nainen, joka puhui sujuvaa englantia. Voisi hyvin kuvitella hänet suoraan Pariisin, Milanon tai jonkin muun muotikaupungin catwalkeille.  Näinhän nykyisin käytännössä tapahtuukin. Hänen kintereillään kierrellessä omat opitut tai hankitut ennakkoluulot karisivat slummin lukuisiin katuojiin.

Maapallon väestöstä valtaosa on jo vuosituhansia elänyt Aasiassa. Kiinan väestökasvun hiljetessä, Intian väkiluku ylittänee jo 2020-luvulla Kiinan. Jos silloin etsisimme tyypillisintä maapallon asukasta, hän voisi olla intialainen 26 -vuotias mies. Intiassakin on väestöpoliittisista syistä miesenemmistö. Sielläkin poikaa suositaan tyttöä enemmän. Tosin Intiasta puhuttaessa ei oikein voi puhua etnisesti yhdestä intialaisesta, koska maan väestö koostuu lukuisista entisesti ja kulttuurisesti erilaisista ryhmistä. Maassa on virallisia kieliäkin yli kaksikymmentä.

Kun mennään vielä parikymmentä vuotta eteenpäin, 2040-luvulle. Kasvot taas muuttuvat. Nyt on perusteltua olettaa, että tyypillinen ihminen löytyy Afrikasta. Afrikkalaisten maiden väestöt ovat ikäjakautumaltaan hyvin nuoria. Jossakin maissa keskimääräinen ikä on vain 16 – 17 vuotta.

Ikäjakautuman lisäksi afrikkalaiset poikkeavat muista alueista paljon. Syntyvyys on edelleen hyvin korkea, jopa keskimäärin 5 – 6 lasta naista kohden. Korkea syntyvyys ei ole kuitenkaan, niin kuin koulussa opimme, fysiologian tulos vaan lähinnä kulttuurinen ja sosioekonominen seuraus. Seurauksena kuitenkin on, että väkiluku kasvaa vielä pitkään paljon. Afrikan väestön kokonaismäärä ylitti vasta äsken miljardin. Lisääntyminen on niin nopeaa, että jo 2030-luvulla Afrikassa elää yli kaksi miljardia ihmistä. Väestö kasvaa nopeimmin Saharan eteläpuolisessa, ns. mustassa Afrikassa.

Vaikka Afrikan väestöä ei, kuten ei Intiankaan, voida pitää yhdestä etnisestä taustasta koostuvana, voidaan kai sanoa, National Geographic –lehden ideaa lainaten, että jo 2040-luvulla ihmiskunnan tyypillisimmät kasvot ovat tummaihoisen Eevan. Afrikassa naisia on hieman enemmän kuin miehiä. Afrikan väestön nuoren ikäjakautuman vuosi Eeva on vain parikymppinen, eikä siis vielä tällä hetkellä edes syntynyt.

Väestötrendien jatkuessa ja eri etnisten ryhmien vähitellen sekoittuessa valtaosa ihmisistä tulee olemaan tummaihoisia. Ollaan palamassa nykyihmisen alkulähteille, jolloin niin Eeva kuin Aatamikin olivat tummia. Sinänsä suklaan erivivahteiset ihonvärit varmasti tyydyttävät myös useimpien kauneusihanteita.

Mutta ainakin meidän varttuneempien silmissä on sijaa myös Marilynin, 50-luvun vaalean naisikonin, vaikka keinotekoisesti vaalennetun, tyyppisille figuureille.

1 kommentti:

  1. Rotu-keskustelua väkevästi paketoituna niin & näin -lehdessä (1/13):

    "Onko rotu biologista todellisuutta vai onko se sosiaalinen konstruktio? Kiistan selviämisestä ei ole merkkiäkään. Ironista kyllä, mitä enemmän inhimillisten eroavaisuuksien genetiikasta tiedetään, sitä sirpaleisemmaksi väittely käy ja sitä syvemmälle osapuolet kaivautuvat juoksuhautoihinsa."

    http://netn.fi/artikkeli/rodusta-kiistelevat-ovat-vaarassa

    t. Teemu

    VastaaPoista