maanantai 23. tammikuuta 2017

Kiina on suurin

 
 
Tammikuun 16. 2017 alkaneella viikolla käytettiin kaksi hyvin mielenkiintoista puhetta tai puheenvuoroa. Maailman kahden taloudeltaan suurimman maan, Kiinan ja Yhdysvaltojen presidentit puhuivat. Kiina presidentti Xi Jingping osallistui alkuviikosta Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) kokoukseen Davosissa ja tarkasteli maailmanlaajuista talouskehitystä ja erityisesti globalisaatiota. Hänen mukaansa on totta, että globalisaatio luo myös uusia ongelmia ja sopeutumisvaikeuksia. Mutta tämä ei oikeuta hylkäämään tapahtunutta ja etenevää kehitystä vaan ohjaamaan sitä niin, että globalisaatio hyödyttää kaikkia valtiota ja kaikkia kansakuntia.

Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump astui virkaansa perjantaina 20.1. ja puhui virkaanastujaispuheessaan voimakkaasti kansainvälistä vapaakauppaa vastaan. Yhdysvaltain kaikessa toiminnassa tullaan hänen mukaansa panemaan Yhdysvaltojen etu aina etusijalle, niin kaupassa kuin työpaikoissakin. Oman maan edun puolustaminen on kaiketi jokaisen maan ja hallituksen tehtävä, mutta toisen maailmansodan jälkeisenä aikana on länsimaissa korostettu – ja erityisesti Yhdysvaltojen toimesta – yhteistä etua oman edun rinnalla. Nyt näyttää Yhdysvaltojen politiikassa tapahtuvat historiallinen käänne.
 
Puheenvuoroissa ja puheissa oli näkökulman erilaisuuden ja päämäärien erilaisuuden lisäksi mielenkiintoista se, että puhujat edustivat samalla historiallista muutosta siinä, että johtava maailmanvalta vaihtuu juuri nyt. Ei tietysti kukaan voi kiistää, etteikö Yhdysvallat olisi tällä hetkellä vielä ainoa supersuurvalta, kun asiaa tarkastellaan talouden, sotilaallisen voiman, teknologisen osaamisen, yritysmaailman ja myös monen kulttuurialan näkökulmasta. Yhdysvallat on myös väestömäärältään kolmanneksi suurin kansakunta ja väestön ikärakenne on vielä – mm. maahanmuuton ansiosta – länsimaalaisittain nuorta. Kansakunnassa on dynamiikkaa.

Muutos on kuitenkin jo ilmassa. Ei ole enää uutta tai uutinen, että alkanut vuosisata, 2000-luvun ensimmäinen vuosisata, tulee olemaan Aasian vuosisata. Aivan kuten 1900-luku oli Amerikan – nimenomaan Pohjois-Amerikan – vuosisata.

Aasia, joka siis alkaa Uralilta ja ulottuu Tyyneen valtamereen idässä ja Intian valtamereen etelässä sekä Välimereen lännessä, on aina ollut suuri. Se ei ole ollut suurin vain maantieteellisen suuruutensa vuoksi. Aasiassa syntyivät varhaisimmat – Egyptin ohella - korkeakulttuurit, joiden keskeytymätöntä jatkumoa on nykyinen Kiinan kulttuuri. Aasian väkiluku nousi satoihin miljooniin jo paljon ennen muita maita ja alueita. Aasian maiden, etupäässä Kiinan ja Intian, tuotanto oli myös maailmanlaajuisesti suurinta aina 1700-luvun lopulle saakka, jolloin teollinen tuotanto nosti Euroopan maat kärkisijoille.

Yli sata vuotta, lähes aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka, oli Englanti tai Brittiläinen imperiumi maailman johtava ja dynaamisin talousmahti. Viimeistään ensimmäisen maailmansodan jälkeen talouden maailmanmahti on sijainnut Atlantin länsipuolella. Yhdysvallat on siis ollut kohta sata vuotta maailman suurin talousmahti. Mutta kuinka kauan?

Oheisessa kuviossa maailman johtavien talousmahtien osuutta on kuvattu painottamalla yhteen tuotannon bruttoarvo, ulkomaankauppa ja pääomaliikkeet. Sen mukaan 1800-luku oli Euroopan, suurimpia olivat Englanti, Saksa ja Ranska.

Toisen maailmansodan jälkeen, kuviossa vuonna 1973, Yhdysvaltojen jälkeen seuraavina olivat Japani ja Saksa. Sotien eurooppalaiset voittajavaltiot, Englanti ja Ranska, olivat häipyneet kuvasta.

Vuonna 2010 Yhdysvaltojen rinnalle oli noussut – lähes yhtä suurena mahtina – Kiina. Kiinan ja Yhdysvaltojen osuus maailman talouspotentiaalista oli tuona vuonna yhteensä noin neljännes. Kyseinen tutkija, Arvind Subramanian, ennustaa, että vuonna 2030, eli runsaan kymmenen vuoden kuluttua, Kiina on omassa luokassaan. Kolmanneksi maaksi on tuolloin noussut Intia.

Ennustettu kuvio saattaa hyvin pitää paikkansa. Jo tällä hetkellä, vuosina 2016 – 2017, Kiina on eräiden laskelmien mukaan suurin, kun suuruutta mitataan bruttokansantuotteella (BKT).

Eri maiden kansantuotteen, eli bruttokansantuotteen (BKT), vertailua vaikeuttavat maiden hinta- ja kustannusjärjestelmien erot sekä valuuttakurssien vaihtelut. Ns. nimellisten vertailujärjestelmien mukaan laskettuna Yhdysvaltojen BKT oli vuonna 2016 (IMF) noin 18 500 miljardia dollaria ja Kiinan vastaava 11 400 miljardia dollaria, eli Yhdysvallat oli edelleen selvästi suurin. Kiina on tälläkin tavalla selvästi toiseksi suurin, koska kolmantena olevan Japanin kansantuote oli vuonna 2016 noin 4 700 miljardia dollaria.

Hinta- ja kustannusjärjestelmien eroja sekä valuuttakurssien vaikutusta on pyritty eliminoimaan ns. ostovoimapariteetilla (PPP= Purchashing power Parity). Sen avulla pyritään mittaamaan kyseisen maan asukkaiden todellista ostovoimaa ja siis myös tuotannon määrää. Ostovoimapariteetilla ”oikaistuna” Kiinan BKT oli vuonna 2016 (IMF) 21 200 miljardia dollaria ja Yhdysvaltojen 18 500 miljardia dollaria. Kiina on siis näin mitattuna jo suurin. Kolmanneksi nousee Intia, jonka BKT:ksi saatiin 8 700 miljardia dollaria. Asetelma noudattelee näin jo oheisen kuvan järjestystä.

Jos ja kun Trumpin hallinnon kauppa- ja talouspolitiikka alkaa noudattaa virkaanastujaispuheen linjaa, Yhdysvaltojen talouden lasku tulee olemaan sinetöity. On tietysti niin, että Yhdysvaltojen sisämarkkinat ovat jättisuuret, ja siten vaikutukset tulevat esiin hitaasti. Niin suuri Yhdysvallat, puhumattakaan yhdysvaltalaisista yrityksistä, ei kuitenkaan ole, että maa ja sen talouselämä kukoistaisivat ilman kasvavaa vuorovaikutusta muiden maiden ja globaalien markkinoiden kanssa. Toinenkin maa – jo entinen suurvalta, Englanti - on valitsemassa vielä nopeamman syöksykierteen.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Varhaiset maahanmuuttajat Suomeen hylkeen, hirven ja hauen perässä

Suomalaiset kokivat järkytyksen, kun vuoden 2015 lopulla maahan vyöryi länsirajan yli 32 000 pakolaista tai maahanmuuttajaa. Kun länsivirtaus hiljeni, laiton rajanylitys jatkui pohjoisella itärajalla. Syntyi kauhukuvia hillitsemättömästä kansainvaelluksesta Suomeen.

Ilmiö kuuluu uusimpaan kansainvaellusten aaltoon, joka koettelee nyt eri maiden instituutioiden ja poliittisten järjestelmien kestävyyttä niin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa kuin Aasiassakin. Ilmiö ei ole uusi, vaan itse asiassa ikiaikainen. Näin nykyihminen ja myös eräät sitä edeltäneet hominidit asuttivat maapallon. Myös Suomi on maahanmuuttajien varhain asuttama maa.

Suomalaisten esi-isät eivät maapallon asutushistorian mielessä ole kuitenkaan poikkeuksellisen varhaisia maahanmuuttajia. Tämä johtuu tietysti siitä, että Euroopan pohjoiset vyöhykkeet olivat jääkausiaikakaudella aika ajoin paksun jääkuoren peitossa. Viimeinen jääkausi alkoi vetäytyä näiltä leveysasteilta 13 000 vuotta sitten. Suomen alue oli lopulta vapaa mannerjäästä noin 10 500 vuotta sitten.

Mannerjään aikana ei täällä voinut olla pysyvää asutusta. Edelleen kiistellään siitä, asuiko näillä leveysasteilla ihmislajin edustajia jääkausien lämpöjaksojen aikoina, jolloin jää suli ja josta asiasta Karijoen Susiluola voisi antaa viitteitä. Eräiden arvioiden mukaan siellä olisi voinut elää noin 70 000 vuotta sitten neandertalin ihmisiä. Asia on kiistanalainen.

Nykyihminen, joka vaelsi Eurooppaan noin 35 – 40 000 vuotta sitten, levittäytyi pohjoiseen mannerjään vetäytymisen myötä. Väestöä houkutteli jään alta paljastuneella maalla ja syntyneellä ruohoaavikolla ruokailleet mammutit. Suomestakin on löytynyt fossiilisia mammutin luita, mutta täällä ne vaelsivat jääkauden lämpöjaksojen aikoina.

Ihmisiä houkutti jäästä paljastuneille alueille siis ravinto. Uudet, kasvillisuuden peittämät maa-alueet ja vapautuneet vesistöt tarjosivat monia mahdollisuuksia tulla toimeen, vaikka olosuhteet olivatkin monella tavalla karut. Voi kai yksinkertaistaen sanoa, että Suomeen ensimmäisiä ihmisiä houkuttivat kolmen h:n, eli hylkeiden, hirvien ja haukien, tarjoamat elinmahdollisuudet.

Asuttamista voi tarkastella esimerkkinä synnyinseutuni jääkauden jälkeinen kehitys (Museo24, Jämsä). Ajankohdalla noin 11 200 vuotta sitten mannerjää oli jo vetäytynyt Jämsän seudulta. Lyhyt ja tilapäinen kylmempi ajanjakso mannerjään sulamisvaiheessa oli saanut aikaan ns. Sisä-Suomen reunamuodostuman mannerjään eteen. Reunamuodostuma kulkee Jämsän seudulla Hallista Jämsänkoskelle ja Saakoskelle. Hallin lentokentän alue ja Jämsänkosken keskustan lounaispuolella oleva laaja kangasalue, mm. Kollinkangas, ovat mannerjään reunan eteen kasautuneita, jäätikköjokien kerrostamia, hiekkaisia deltoja. Tuolloin Jämsän seutu oli suureksi osaksi Itämeren Yoldiameri-vaiheen pinnan alla, vain korkeimpien mäkien laet muodostivat alueelle saaristoa. Tässä vaiheessa Suomessa ei vielä ollut asutusta. Lähin vakiintunut asutus oli Etelä-Viron ja Äänisjärven kaakkoisosan tasalla, pohjoisessa taas Ruijan rannikolla.

Jämsän Patajoelta, Hietamäestä, tunnetaan asuinpaikka, jonka ajoitus on noin 9 300 vuoden takaiseen aikaan. Se on löytynyt parimetrisen maakerroksen alta, hiekkakuopan leikkauksesta.

Paikan jäänteiden tutkimuksissa löytyi kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Luista on tunnistettu mm. hirvi, majava, kettu sekä hauki ja särkikaloja. Selvästi merellisiä lajeja ei ole, vaikka paikka sijaitsikin asutusvaiheessa Itämeren altaan rannalla. Meri ulottui luoteeseen vuonomaisen lahden kautta nykyiseen Pohjanlahteen.

 


 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 
Luujänteet kertovat siitä, mitkä saaliseläimet olivat vetäneet väkeä juuri merestä kohoaville rannoille, myös nykyisen Jämsänniemen seudulle. Jämsänniemen ylänkö oli tuossa vaiheessa saari. Olisi voinut kuvitella, että jäänteistä olisi löytynyt myös hylkeiden luulöydöksiä.

Luulöydökset kertovatkin, että hirvi on ollut yksi keskisimmistä riistaeläimistä. Saadaanhan siitä kerralla muihin metsän riistaeläimiin verrattuna paljon ravinnoksi kelpaavaa.

 













Hirven merkitys näkyy myös arkeologissa jäänteissä. Yksi taidokkaimmista löydöksistä esittää hirven päätä. Hirviaihe löytyy useammastakin arkeologisesta löydöksestä. Huittisten hirvenpää, jonka arvioidaan olevan noin 7000 vuoden takaa, sai kunnian olla mallina vuonna 1964 postimerkissä.

 



 
 
 
 
 
 
 
 
 
Hirviaihe näkyy myös lukuisissa kalliomaaluksissa. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat Etelä-Savossa Yöveden rannalla Ristiinassa sijaitseva esihistoriallinen kalliomaalauskokonaisuus. Maalaukset kuuluvat Suomen ja Fennoskandinavian suurimpiin. Astuvansalmen maalauksissa on kuvattu ihmisiä, hirviä ja veneitä.

Suomeen sijoittuneet metsästäjät pyydystivät tietysti myös muita riistaeläimiä kuin hirviä ja hylkeitä sekä muita kaloja kuin haukia. Hauen keskeinen rooli ravintona näkyy kuitenkin paikannimissä. Suomessa on luultavasti kymmenittäin eri kokoisia hauen mukaan nimettyjä järviä tai vesistöjä. Tunnettuja paikkakuntia ovat mm. Haukivesi, Haukivuori ja Haukipudas. Eero Kiviniemen tutkimuksen mukaan (1990: 184, 187-188) Haukivesi tai -järvi on kuudenneksitoista yleisin järven nimi. Lampien nimissä Haukilampi oli kolmanneksi yleisin. Niiden lisäksihän paikannimistä löytyy useita Haukilahtia.

Haukea yleisempi kalalta saatu vesistön nimi oli kuitenkin ahvenella. Ehkä hauki voidaan kuitenkin nostaa omaan kategoriaansa jo sen vuoksi, että Kalevalassa kantele rakennettiin hauen leukaluusta. Hauen symboli- ja kulttuuriarvo on näin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisvuonna siis mittaamaton.

 




TAIDETEOS Matti Visanti: Soitto suuri hauenluinen 1937, Kalevalan kuvitusta, 40. runon loppuvinjetti, kivipiirros 3 x 13,5 cm, Ateneumin taidemuseo, kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Henri Tuomi