Viime
maaliskuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto allekirjoitti puolestaan Rooman
julistuksen. Jäsenmaita on vielä 28, mutta yksi oli joukosta poissa. Vuonna
1973 Euroopan yhteisöihin liittynyt Englanti äänesti kesällä 2016 eroamisesta unionin
jäsenyydestä, ja parhaillaan on meneillään eroprosessi, Brexit.
Rooman
kokouksen yhteydessä unionimaiden päämiehet kävivät tervehdyskäynnillä paavi Franciscuksen luona Vatikaanissa. Vierailun aikana otettiin yhteiskuva
Sikstiiniäiskappelissa, tai toisin sanoen Sikstuksen kappelissa, Michaelangelon
1530-luvulla maalaaman freskon, Viimeinen tuomio edessä. Tähän kuvaan ja
tilanteeseen liittyy suuri määrä länsimaista ja uskonnollista symboliikkaa. Enää
lähemmäs länsimaisen kulttuurin ydintä unionimaiden johtajat eivät olisi
voineet päästä.
Lähde: Eurooppa-neuvosto paavi Franciscuksen luona, Rooman sopimusten 60-vuotisjuhla, 25.3.2017
Kuvassa on 31 henkilöä, joista miehiä on 28 ja naisia kolme.
Unionin johtajien lisäksi kuvassa ovat paavi Franciscuksen ohella
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Euroopan unionin komission
puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
Länsimaisen kulttuurin syvimmät juuret löytyvät Välimeren
itäpäätä ympäröivältä alueelta, lähtien Egyptistä, Kaksoisvirtojen maasta,
Palestiinasta, aina Anatoliaan ja Kreikkaan saakka. Näillä alueilla kehkeytyi
vuosituhansien aikana se hengellinen, henkinen, taiteellinen ja
yhteiskunnallinen perintö, jota edelleen kannamme yhteiskunnissamme. Antiikin
Rooma sulautti perinnön kokonaisuudeksi ja yhdisti koko Välimeren
alueen. 300-luvulta alkaen Roomassa vakiintunut kristillinen usko laajeni katolisen kirkon suojissa ja toimesta koko läntisen Euroopan
alueelle. Itäisen Euroopan valtauskonnoksi vakiintui kristinuskon ortodoksinen
muoto.
Hengellinen ja maallinen valta ovat parin tuhannen vuoden
ajan kulkeneet rinta rinnan. Ajoittain toinen on ollut vallitsevampi ja
vahvempi, ajoittain toinen. 1900-luvulla syntyneen Euroopan unionin kannalta
historiallinen saumakohta sattuu vuoteen 800. Vuonna 800 paavi kruunasi Kaarle
Suuren silloisessa Pietarin kirkossa keisariksi.
Kaarle Suuren valtakunta onkin ollut varsin olennainen
Euroopan unionin ydinmaiden ja erityisesti mahtimaiden, Saksan ja Ranskan
kannalta.
Kaarle Suuren
Frankkien valtakunta kattoi nykyisen Ranskan, Hollannin, Belgian ja Luxemburgin
lisäksi suuren osan Saksaa, merkittävän osan Italiaa ja myös osan Espanjaa ja
suuren osan Itävaltaa. Sekä Ranska että Saksa ovat Kaarle Suuren valtakunnan
perillisiä. Euroopan unionin hallinnolliset juuret ulottuvat siis ei vain 60
vuoden vaan yli 1200 vuoden taakse.
Kaarle Suuren
perintöön voidaan lukea myös hänen isoisänsä Kaarle Martellin voitto pohjoiseen
pyrkivistä muhamettilaisista maureista Poiters’n taistelussa vuonna 732. Sitä
pidetään muhamettilaisvallan laajenemisen symbolisena pysäyttämisenä samaan
tapaan kuin sulttaani Suleiman Suuren Wienin piirityksen torjunta vuonna 1529.
Antiikin
Rooma ihaili kreikkalaisen kulttuurin saavutuksia arkkitehtuurin sekä kuva- ja
veistotaiteen aloilla. Katolinen kirkko, joka oli läntisen Euroopan
yhtenäisyyden jatke keskiajalle, tuki ja ylläpiti antiikin ajan taiteen
saavutuksia varsinkin rakentamissaan kirkoissa, luostareissa ja muissa sen ajan
arvorakennuksissa. 1506 aloitettu ja 1600 alussa valmistunut nykyinen Pietarin
kirkko on tästä näkyvimpiä esimerkkejä.
Sikstuksen kappeli
eli Sikstiiniläiskappeli on osa
Vatikaanin palatsia, joka on paavin asuinsija Vatikaanissa.
Kappelin rakennutti paavi Sixtus IV vuosina 1475–83. Paavi Julius II tilasi
Michelangelolta kattoholvin maalauksen vuonna 1508, ja Michelangelo päätti työn vuonna
1512. Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin paavi Paavali III tilasi häneltä
alttarin yläpuolella olevan freskon Viimeinen tuomio, jonka Michelangelo
maalasi vuosina 1535–41.Kattofresko koostuu mm. kuudesta osasta, jotka kuvaavat Raamatun kertomusta siitä, kuinka Jumala loi maailman kuudessa päivässä. Tunnetuin osa lienee Aatamin eli ihmisen luominen. Kappelin peräseinän peittävän freskon keskiössä on ylös noussut Jeesus jakamassa tuomiota ihmiskunnalle, kullekin tekojensa mukaan.
Täällä kristinuskon ihmiskuvaa ja ihmisten jumalsuhdetta
kuvaavien taideteosten keskellä Länsi-Euroopan nykyinen hallinto ja
valtaapitävät kohtasivat kirkon korkeimman hengellisen johtajan paavin. Paavi
Franciscus ehkä antoi maalliselle vallalle siunauksensa kuten paavi 1200 vuotta
aikaisemmin Kaarle Suurelle.
Paljon työtä, paljon pohdintaa ja myös siunausta tarvitaan,
että Euroopan unioni saa uuden alun tai vaihteen kehitykselleen. Viime aikoina
on vaikuttanut pikemminkin siltä, että unionin edessä on hajoamis- tai
hajaantumisprosessi. Englannin esimerkille on mietitty seuraajia.Unionin heikoimpia lenkkejä on Kreikan ohella Italia. Nämä maat eivät kuitenkaan suin surminkaan halua irrottautua unionista vaan haluavat saada muut jäsenmaat kantamaan osan taakastaan.
Vuonna 2004 liittyneistä itä-Euroopan maista Unkari, Puola, Tsekki ja Slovakia ovat hakeutumassa omalle, EU:n ytimestä etääntyvälle uralleen. Myöskään nämä maat eivät halua irtaantua, koska ne ovat EU:n rahoituksen nettosaajia ja hyötyvät taloudellisesti jäsenyydestä.
Joka tapauksessa lähivuodet merkitsevät uuden etsimistä ja etsikkoaikaa Euroopan unionille. Eurooppa-neuvoston 27 maata hahmottavat julistuksessaan suuria linjoja. EU-johtajat julistivat, että tietoisina EU:n kansalaisten huolenaiheista he sitoutuvat Rooman agendaan ja lupautuivat tekemään työtä, jotta saavutetaan
· turvallinen ja suojattu Eurooppa
· vauras ja kestävä Eurooppa
· sosiaalinen Eurooppa
· vahvempi Eurooppa globaalistuneessa toimintaympäristössä.
Näissä teeseissä riittää tekemistä ja ohjenuoraa.