Euroopan unioni ja Viimeinen tuomio

Euroopan unionin johtajat osallistuivat juhlaistuntoon Roomassa maaliskuun 25., jolloin tuli kuluneeksi 60 vuotta Rooman sopimuksen allekirjoittamisesta. Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan yhteisöt (EY), joka tarkoitti maiden välistä vapaakauppaa ja tulliunionia. Jäsenmaita oli tuolloin kuusi, eli Saksa, Ranska, Italia, Hollanti, Belgia ja Luxemburg.

Viime maaliskuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto allekirjoitti puolestaan Rooman julistuksen. Jäsenmaita on vielä 28, mutta yksi oli joukosta poissa. Vuonna 1973 Euroopan yhteisöihin liittynyt Englanti äänesti kesällä 2016 eroamisesta unionin jäsenyydestä, ja parhaillaan on meneillään eroprosessi, Brexit.

Rooman kokouksen yhteydessä unionimaiden päämiehet kävivät tervehdyskäynnillä paavi Franciscuksen luona Vatikaanissa. Vierailun aikana otettiin yhteiskuva Sikstiiniäiskappelissa, tai toisin sanoen Sikstuksen kappelissa, Michaelangelon 1530-luvulla maalaaman freskon, Viimeinen tuomio edessä. Tähän kuvaan ja tilanteeseen liittyy suuri määrä länsimaista ja uskonnollista symboliikkaa. Enää lähemmäs länsimaisen kulttuurin ydintä unionimaiden johtajat eivät olisi voineet päästä.

 

Lähde: Eurooppa-neuvosto paavi Franciscuksen luona, Rooman sopimusten 60-vuotisjuhla, 25.3.2017

Kuvassa on 31 henkilöä, joista miehiä on 28 ja naisia kolme. Unionin johtajien lisäksi kuvassa ovat paavi Franciscuksen ohella Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

Länsimaisen kulttuurin syvimmät juuret löytyvät Välimeren itäpäätä ympäröivältä alueelta, lähtien Egyptistä, Kaksoisvirtojen maasta, Palestiinasta, aina Anatoliaan ja Kreikkaan saakka. Näillä alueilla kehkeytyi vuosituhansien aikana se hengellinen, henkinen, taiteellinen ja yhteiskunnallinen perintö, jota edelleen kannamme yhteiskunnissamme. Antiikin Rooma sulautti perinnön kokonaisuudeksi ja yhdisti koko Välimeren alueen. 300-luvulta alkaen Roomassa vakiintunut kristillinen usko laajeni katolisen kirkon suojissa ja toimesta koko läntisen Euroopan alueelle. Itäisen Euroopan valtauskonnoksi vakiintui kristinuskon ortodoksinen muoto.

Hengellinen ja maallinen valta ovat parin tuhannen vuoden ajan kulkeneet rinta rinnan. Ajoittain toinen on ollut vallitsevampi ja vahvempi, ajoittain toinen. 1900-luvulla syntyneen Euroopan unionin kannalta historiallinen saumakohta sattuu vuoteen 800. Vuonna 800 paavi kruunasi Kaarle Suuren silloisessa Pietarin kirkossa keisariksi.

Kaarle Suuren valtakunta onkin ollut varsin olennainen Euroopan unionin ydinmaiden ja erityisesti mahtimaiden, Saksan ja Ranskan kannalta.

Lähde: Wikipedia

Kaarle Suuren Frankkien valtakunta kattoi nykyisen Ranskan, Hollannin, Belgian ja Luxemburgin lisäksi suuren osan Saksaa, merkittävän osan Italiaa ja myös osan Espanjaa ja suuren osan Itävaltaa. Sekä Ranska että Saksa ovat Kaarle Suuren valtakunnan perillisiä. Euroopan unionin hallinnolliset juuret ulottuvat siis ei vain 60 vuoden vaan yli 1200 vuoden taakse.

Kaarle Suuren perintöön voidaan lukea myös hänen isoisänsä Kaarle Martellin voitto pohjoiseen pyrkivistä muhamettilaisista maureista Poiters’n taistelussa vuonna 732. Sitä pidetään muhamettilaisvallan laajenemisen symbolisena pysäyttämisenä samaan tapaan kuin sulttaani Suleiman Suuren Wienin piirityksen torjunta vuonna 1529.

Antiikin Rooma ihaili kreikkalaisen kulttuurin saavutuksia arkkitehtuurin sekä kuva- ja veistotaiteen aloilla. Katolinen kirkko, joka oli läntisen Euroopan yhtenäisyyden jatke keskiajalle, tuki ja ylläpiti antiikin ajan taiteen saavutuksia varsinkin rakentamissaan kirkoissa, luostareissa ja muissa sen ajan arvorakennuksissa. 1506 aloitettu ja 1600 alussa valmistunut nykyinen Pietarin kirkko on tästä näkyvimpiä esimerkkejä. 

Sikstuksen kappeli eli Sikstiiniläiskappeli on osa Vatikaanin palatsia, joka on paavin asuinsija Vatikaanissa. Kappelin rakennutti paavi Sixtus IV vuosina 1475–83. Paavi Julius II tilasi Michelangelolta kattoholvin maalauksen vuonna 1508, ja Michelangelo päätti työn vuonna 1512. Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin paavi Paavali III tilasi häneltä alttarin yläpuolella olevan freskon Viimeinen tuomio, jonka Michelangelo maalasi vuosina 1535–41.

Kattofresko koostuu mm. kuudesta osasta, jotka kuvaavat Raamatun kertomusta siitä, kuinka Jumala loi maailman kuudessa päivässä. Tunnetuin osa lienee Aatamin eli ihmisen luominen. Kappelin peräseinän peittävän freskon keskiössä on ylös noussut Jeesus jakamassa tuomiota ihmiskunnalle, kullekin tekojensa mukaan.

Täällä kristinuskon ihmiskuvaa ja ihmisten jumalsuhdetta kuvaavien taideteosten keskellä Länsi-Euroopan nykyinen hallinto ja valtaapitävät kohtasivat kirkon korkeimman hengellisen johtajan paavin. Paavi Franciscus ehkä antoi maalliselle vallalle siunauksensa kuten paavi 1200 vuotta aikaisemmin Kaarle Suurelle. 

Paljon työtä, paljon pohdintaa ja myös siunausta tarvitaan, että Euroopan unioni saa uuden alun tai vaihteen kehitykselleen. Viime aikoina on vaikuttanut pikemminkin siltä, että unionin edessä on hajoamis- tai hajaantumisprosessi. Englannin esimerkille on mietitty seuraajia.

Unionin heikoimpia lenkkejä on Kreikan ohella Italia. Nämä maat eivät kuitenkaan suin surminkaan halua irrottautua unionista vaan haluavat saada muut jäsenmaat kantamaan osan taakastaan.

Vuonna 2004 liittyneistä itä-Euroopan maista Unkari, Puola, Tsekki ja Slovakia ovat hakeutumassa omalle, EU:n ytimestä etääntyvälle uralleen. Myöskään nämä maat eivät halua irtaantua, koska ne ovat EU:n rahoituksen nettosaajia ja hyötyvät taloudellisesti jäsenyydestä.

Joka tapauksessa lähivuodet merkitsevät uuden etsimistä ja etsikkoaikaa Euroopan unionille. Eurooppa-neuvoston 27 maata hahmottavat julistuksessaan suuria linjoja. EU-johtajat julistivat, että tietoisina EU:n kansalaisten huolenaiheista he sitoutuvat Rooman agendaan ja lupautuivat tekemään työtä, jotta saavutetaan
·         turvallinen ja suojattu Eurooppa
·         vauras ja kestävä Eurooppa
·         sosiaalinen Eurooppa
·         vahvempi Eurooppa globaalistuneessa toimintaympäristössä.
Näissä teeseissä riittää tekemistä ja ohjenuoraa.