Suuret maahanmuuttajat

Vuonna 2004 Yle järjesti äänestyksen aiheena Suuret suomalaiset. Ylen toimesta oli alkukarsintaan valittu 99 nimekästä suomalaista - henkilöitä sekä historiasta että nykypäivästä. Heidän lisäkseen sai äänestää omaa suosikkia listojen ulkopuolelta. Ennakkovalinnan ulkopuolelta kärkijoukkoon valikoitui myös sota-ajan presidentti Risto Ryti.

Ensimmäisen äänestyksen perusteella valikoitui kymmenen henkilöä, joista jokaisesta Yle teki erityisohjelman. Heistä äänestettiin sitten Suurin suomalainen.

Lopullisessa äänestyksessä kolme eniten ääniä saanutta olivat marsalkka C.G.E. Mannerheim (104 244 ääntä), presidentti Risto Ryti (80 790) ja presidentti Urho Kekkonen (57 456). Kaikki kolme olivat olleet presidenttejä - ja myös paljon muuta. He olivat luonteeltaan ja taustoiltaan hyvin erilaisia henkilöitä. Kekkonen oli itäsuomalainen, metsien ja tukinuiton jätkämiesten jälkeläinen. Risto Rytin sukujuuret menivät länsisuomalaiseen talonpoikaisväestöön.

Mannerheimin tausta oli aivan erilainen. Hänen esi-isänsä olivat lähtöisin Alankomaista tai ehkä Saksasta – tästä on hieman poikkeavaa tietoa. Perimätiedon mukaan suvun kantaisä Henrik Marhein tuli laivapoikana vuonna 1645 Gävleen, Ruotsiin, ja jäi sinne asumaan. Sen jälkeen suvun useat jäsenet ovatkin olleet Ruotsin, Suomen ja vähän Venäjänkin historiaa. Henrikin pojista nuorimman Ruotsin kuningas Kaarle XI aateloi vuonna 1693 ansioista Ruotsin kuningaskunnan hyväksi. Hän otti aatelisnimekseen Mannerheim.

Marsalkka Mannerheimin isoisän isä, Carl Erik Mannerheim osti Louhisaaren kartanon ja muutti vuonna 1795 Suomeen, joka vielä silloin oli osa Ruotsia. Carl Erik Mannerheimilla oli merkittävä asema, kun Suomi liitettiin autonomiseksi osaksi Venäjää. Ansioistaan hän sai Aleksanteri I:ltä kreivin arvon vuonna 1825.

Marsalkka Mannerheimin ansiot Suomen historiassa tunnetaan hyvin. Hänet palkittiinkin ansioistaan monin tavoin, ja ehkä mieluisin tunnustus oli tasavaltaisen Suomen Marskin 75-vuotipäivänä myöntämä Suomen marsalkan arvonimi.

Mitä tällä on tekemistä maahanmuuton kanssa? Kukaan suurista suomalaisista ei ollut maahanmuuttaja, ei edes Mannerheim, vaikka hänen sukujuurensa olivat Saksasta tai Alankomaista. Sen sijaan hänen 1600-luvun esi-isäänsä voidaan pitää maahanmuuttajana. Silloisissa oloissa maasta toiseen siirtyminen oli yleistä, myös muutto suoraan Suomeen. Kauas historiaan katsoen olemme kaikki maahanmuuttajien jälkeläisiä, koska ensimmäiset merkit Suomen asuttamisesta ovat noin 9000 vuoden takaa.

Mannerheimin suvun historia kuitenkin osoittaa, että nykypäivän suhtautuminen maahanmuuttajiin sekä käyty keskustelu maahanmuutosta on aivan vinoa ja puutteellista. Nuiva suhtautuminen maahanmuuttajiin voi tuhota tulevaisuuden mahdollisuuksia, jotka aikaa myöten voisivat olla kullanarvoisia koko Suomelle.

On selvää, ettei Mannerheimin kaltaisia henkilöitä synny sen paremmin maahanmuuttajista ja kuin kantasuomalaisista edes kerran vuosisadassa. Henkilökohtaisten lahjojen ja ominaisuuksien lisäksi tarvittaisiin ao. henkilöhistoriaan niin poikkeuksellisia olosuhteita, ettei sellaisia voi edes toivoa.

Nykyoloissakin maahanmuuttajat voivat kuitenkin antaa - ja tulevat myös antamaan - monitahoisen panoksen Suomen tulevaisuudelle. Näin voi hyvin sanoa, vaikka maahanmuuttoon kuten vapaaseen liikkuvuuteenkin liittyy monenlaisia lieveilmiöitä tai sopeutumisongelmia. Ammattimaisen rikollisuuden ja erilaisen harmaan talouden ilmiöiden tai hyvinvointipalvelujen havittelun lisäksi törmätään erilaisiin tapakulttuureihin, joita ei Suomessa aina pidetä hyvänä. Äidinkielen tunnitkaan eivät rajoitu enää kolmeen viralliseen kieleen, kun monissa pääkaupunkiseudun kouluissa puhutaan äidinkielenä kymmeniä muita kieliä.

Sopeutumisongelmien lisäksi - ja näin erityisesti - maahanmuuttajat tuovat suomalaiseen arkipäivään omien kulttuuriensa kirjon, mikä parhaimmillaan rikastuttaa kaikkien suomalaisten elämää. 

Kun palataan uudelleen marsalkka Mannerheimin elämään, hän antoi aivan oivallisen jokapäiväiseen arkielämään liittyvän esimerkin – tekemiensä suurten suoritusten ohella. Tämän voi jatkuvasti nähdä vierailemalla Mannerheim-museoksi muutetussa Kaivopuiston kodissa. Talon tavara- ja tapakulttuurista voi helposti havaita, kuinka kansainvälinen marsalkka Mannerheim aikanaan oli. Museossa on esillä runsaslukuisesti Mannerheimin saamia lahjoja, kunniamerkkejä ja muistoesineitä eri puolilta maailmaa. Kalusteista suuri osa on jo marsalkan Puolan kodista Varsovasta. Myöhemmin hän hankki itselleen tärkeitä esineitä Pariisista, Venetsiasta, Marokosta, Espanjasta, Intiasta jne. Luettelon mukaan erilaisia esineitä on kaikkiaan yli 6000.

On tietysti selvää, että vain harvalla Suomessa oli taloudellisia tai kulttuurisia edellytyksiä toimia ja hankkia esineitä niin kansainvälisesti kuin Mannerheimilla. Tähän vaikutti merkittävästi sekä Mannerheimin poikkeuksellinen asema että suvun historia niin Keski-Euroopassa, Ruotsissa, Suomessa kuin Venäjälläkin.

Kun maahanmuuttokeskustelu ja siihen liittyen poliittinen kiehunta käy kuumana, Mannerheim voi ehkä jälleen tehdä Suomelle palveluksen, kuten niin monessa muussakin historian vaiheessa. Esimerkki kertoo, että meillä on maahanmuuton kautta mahdollisuus saada maahamme jotakin ainutlaatuista – vaikka usein vasta aikaa myöten. Ehkä sellaistakin, joka viime kädessä ratkaisee Suomen menestymisen maailmalla.