Häikäisevä käänne talouskehityksessä

Sanonta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pätee hyvin, kun tarkastellaan Suomen kansantalouden kehitystä edellisen ja nykyisen vaalikauden aikana. Kataisen ja Stubbin hallitusten kausi kesästä 2011 kesään 2015 jää taloushistoriaan kautena, jolloin Suomen talous sakkasi. Takana oli tosin Yhdysvalloista vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, joka romahdutti Suomenkin viennin vuonna 2009. Vanhasen hallituksen aikana saatiin talouden toipuminen aikaan, mutta laskukausi alkoi uudelleen vuoden 2011 aikana.

Lähde: Tilastokeskus: Findikaattori

Oheisessa kuvassa Tilastokeskuksen laskema kuukausittainen suhdannekuvaaja on indeksoitu niin, että sekä Kataisen että Sipilän hallitusten alussa pisteluku on 100. Kuukausimuutokset suuntaan ja toiseen kertovat talouskasvun nousuista ja laskuista.

Kuvio myös kertoo, kuten tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että hallituksen talouspolitiikka alkaa vaikuttaa noin puolen vuoden viiveellä. Kun tehdään toimenpiteitä tai talouspoliittisia valintoja tänään, niiden vaikutukset näkyvät 6 – 8 kuukauden kuluessa tai kuluttua.

Talouskehitys kääntyi Kataisen hallituksen aikana puolen vuoden jälkeen laskuun, eli Suomen bruttokansantuote supistui, ts. BKT laski. Trendissä ei tapahtunut olennaista muutosta Stubbin hallituksenkaan aikana. Koko vaalikaudella Suomen kokonaistuotanto pieneni yhteensä noin kolme prosenttia. Välitön seuraus oli työttömyyden kasvu ja verotulojen kertymän supistuminen.

Vastaavalla tavalla Sipilän hallituksen aloittaessa suunnanmuutosta sai odottaa puolisen vuotta.

Vuoden 2016 alusta muutoksen suunta on ollut selvä, talous kasvaa vakaasti ja jopa kiihtyen. Tosiasiassa vuoden 2017 BKT:n kasvuluvut ovat – lopullisia lukuja ei ole vielä käytettävissä – hämmästyttäviä. BKT:n kasvu lienee lähes 3 prosenttia vuositasolla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu oli jo ennakkotietojen mukaan yli 3 prosentin luokkaa vuositasolle muutettuna.

Talouskasvu jatkuu vahvana edelleen vuosina 2018 ja 2019. Koko vaalikauden 2015 – 2019 aikana kansantuotteen kasvu tullee ylittämään 10 prosenttia, eli tuotannon määrä on ainakin kymmenyksen suurempi kuin hallituksen aloittaessa.

Missä tämä näkyy ja mistä tämä häikäisevä muutos johtuu?

Tärkein seuraus nähdään työllisyyden kehityksessä. Vanha sanonta kuuluu, että ”työssään ihminen jäsentyy yhteisöönsä”. Työ on siis tärkein syrjäytymistä estävä tekijä. Kun edellisen vaalikauden aikana työllisten määrä aleni noin 55 – 65 000 henkeä, nyt vajaan kolmen vuoden aikana työllisyys on parantunut vastaavalla ja hieman suuremmallakin määrällä ihmisiä.

Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Sipilän hallituksen tavoitteena on lisätä työpaikkoja - ja siten työllisyyttä - noin 110 000 työpaikalla. Tavoite voi hyvinkin toteutua, koska saldo on nyt vuoden 2018 alussa 75 – 77 000 työllistä. Sen lisäksi uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuussa 2018 työvoimatoimistoihin ennätysmäiset 74 000. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä oli avoimia työpaikkoja 37 200, kun vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 26 400.

Aivan tuoreiden lukujen mukaan yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli tammikuussa 2018 89 000 henkeä. Korkeimmillaan luku oli yli 120 000. Tämä on tärkein ja vaikein osa työttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömyys johtaa syrjäytymiseen. Toisaalta osa pitkäaikaistyöttömistä on vaikeasti työllistettävissä. Trendi on kuitenkin kääntynyt ja kehitys näyttää etenevän hyvää vauhtia oikeaan suuntaan.

Työpaikan saanti ja työllisyys merkitsevät toimeentulon paranemista. Sosiaaliturvan varassa eläminen on paitsi niukkaa myös epävarmaa, koska valtiontalouden ollessa vaikeuksissa, sosiaalietuuksia leikataan.

Talouskasvu ja työllisyyden nousu merkitsevät myös julkisen talouden, valtion ja kuntien, rahoitusaseman paranemista. 2010-luvun suuria huolenaiheita onkin ollut valtion velkaantumisen huikea kasvu. Valtiontalouden alijäämä oli vuosikymmenen alussa lähes 10 miljardia euroa vuodessa. Kataisen hallitus tasapainotti valtiontaloutta etupäässä verotusta kiristämällä.  Sipilän hallituksen ohjelmaan kuului noin 4 miljardin leikkaukset valtion menoissa. Se merkitsi leikkauksia myös sosiaaliturvassa.

Viimeisen parin vuoden kehitys Suomen taloudessa antaa uskoa toisaalta siihen, että talouskehitykseen voidaan vaikuttaa, ja toisaalta siihen, että saavutettu muutos luo voimavaroja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan heikkojen kohtien korjaamiseen. Julkisen talouden vakautuessa seuraava suuri urakka on perusturvan kattava uudistaminen. Saavutetun muutoksen ansiosta sen tekemiseen on nyt aikaisempaa paremmat mahdollisuudet.