maanantai 10. maaliskuuta 2014

Suurten jalanjäljissä

Palasin eilen Pyhältä maalta, Israelista, missä minulla oli ensimmäisen kerran mahdollisuus tutustua kristinuskon syntyvaiheisiin paikan päällä kulkemalla Jeesuksen jalanjäljissä. Henkisen ja hengellisen kulttuurin ohella alueet ja paikat ovat tulvillaan vuosituhansien historiaa.

Aika ajoin maailma ja ihmiskunta synnyttävät henkilöitä, joiden vaikutus ihmiskunnan tulevaisuuteen ylittää mittasuhteiltaan kaikkien muiden. Heitä voi kutsua suuriksi. Mietin, missä olen voinut kulkea suurten jalanjäljissä.

Ensimmäinen kokemuksen suurten jalanjäljissä sain Roomassa. Ensimmäinen käyntini Roomassa oli syyskuussa vuonna 1976.

Capitoliumin kukkulalta laskeudutaan antiikin Rooman ajalta olevaa kivillä päällystettyä kapeaa, kaartuvaa tietä kohti Forum Romaniumia. Tien oikealle reunalle jäävät Saturnuksen temppelin rauniopylväät. Edessä vasemmalla häämöttää Caesarin aikana rakennetun senaatin kokoontumispaikan, Kurian ruskeat pronssiovet. Tie kaartuu lopulta Severus Septimuksen riemukaaren alle ja siitä Forum Romanumille.

Hiljalleen laskeutuessani vuosituhansien hiomaa basalttikivetystä syysauringon lämmittäessä ja hiljaisessa sekä rauhallisessa ympäristössä, missä voi melkein kuulla kärpästen surinan, koin aitoa tunnetta historian siipien havinasta. Täällä olivat Caesar ja muut antiikin Rooman valtiaat marssineet. Tänne he olivat triumfikulkueensa päättäneet. Tuossa oli puhujalava, rostra, jolta uudet valtiaaksi pyrkivät julistivat sanomaansa.

Syksyllä vuonna 1991 tein kehitysyhteistyöhön liittyneen matkan Nepaliin. Lähdimme laskeutumaan Katmandusta Pokharan kautta läpi Nepalin keskivuoriston Intian rajalle Lumbiniin. Lumbini liittyy kiinteästi Intian tasankoon ja se on vain muutama sata metriä meren pinnan yläpuolella. Kohteemme oli kylä, jossa elämä ennen kehityspolitiikkaa oli jatkunut samanlaisena ainakin parituhatta vuotta.

Lähellä tätä kylää sijaitsi Buddhan syntymäpaikka. Buddhan, eli Sidhartha Gautman äiti oli nepalilainen prinsessa, joka synnytyksen lähestyessä lähti synnyttämään omaan kotiinsa. Poika syntyi kuitenkin matkan varrelle suuren puun juurelle. Buddha eli - isänsä toivomuksen mukaan – aina nuorukaiseksi asti suljettua, loistokasta elämää. Nähtyään vihdoin ympäröivää köyhyyttä hän järkyttyi kärsimyksen määrästä. 29 vuoden ikäisenä Buddha jätti kotinsa ja ylellisen elämänsä, ja ryhtyi opettamaan, miten ihminen voi vapautua kärsimyksestä.   

Buddhan syntymäpaikan lähellä sijaitsee nyt punatiiliset temppelin rauniot. Temppeli rakennettiin aikanaan Buddhan seuraajien toimesta. Raunion vieressä kasvaa edelleen suuri monihaarainen puu, johon buddhalaiset ripustavat kangassuikaleita. Puu tuskin on Buddhan syntymän ajoilta, 2500 vuoden takaa. Buddhasta itsestään siellä on kivireliefi, missä hänet on kuvattu pienenä poikana äitinsä kanssa. Äiti kuoli kuitenkin seitsemän päivää poikansa syntymän jälkeen.

2000-luvun alussa minulla oli mahdollisuus tutustua Karthagon raunioihin. Historian kirjojen mukaan roomalaiset hävittivät Karthagon perustuksiaan myöten viimeisen Puunilaissodan päätteeksi vuonna 146 eKr. Näin ei kuitenkaan ole käynyt vaan Tunisin läheltä on kaivettu esiin kaupungin rauniot, joissa seinämät yltävät lähes kahteen metriin. Rauniokaupungin kujilla, kivimuurien välissä oli hyvä kulkea, ja miettiä miltä Hannibalista tuntui, kun hän hieman yli 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua kulki täällä, ja pohti lähtöä valloittamaan suurta Roomaa. Toisaalta oli syytä ajatella, että mahtavimmistakin jää joskus jäljelle vain vähäiset rauniot.

Genesaretin tai Kinneretin -järven ympäristö Israelin Galileassa oli Jeesuksen toiminnan keskus ennen hänen tehtävänsä täyttymistä Jerusalemissa. Kun Jeesus oli karkotettu kotikaupungistaan Nasaretista, hän asettui Genesaretinjärven luoteisrannalla sijaitsevaan Kapernaumin kaupunkiin.

Kapernaumista on löydetty asutuksen rauniot, jotka sopivat Raamatussa mainitun apostoli Pietarin anopin taloksi. Pietari oli kotoisin aivan Genesaretinjärven pohjoispäässä sijainneessa Bet Zaydan kylässä. Täältä hän oli muuttanut Kapernaumiin vaimonsa kotiin. Oletettavasti Jeesus asui Kapernaumissa opetuslapsensa Pietarin luona.

Kapernaumista Jeesus liikkui Genesaretinjärven ympäristössä tehden ihmetekoja ja opettaen. Joskus hän vaikutti kauempanakin. Tämä Galilean kolkka näyttää nyt hiljaiselta, pieneltä ja vaatimattomalta. Jeesuksen toiminnan aikana alue oli kuitenkin risteysalue kaukaakin tuleville vaikutteille.  Palestiinan alueen tärkein kulkuväylä, merentie kulki täällä Kapernaumin ja Bet Zaydan kautta. Kauttakulkutie alkoi Egyptistä, jatkui Välimeren itärannikkoa Haifaan ja sieltä Jirseelin laaksoa sekä Harmageddonia pitkin itään, kunnes tultiin Genesaretinjärven rantaan. Sieltä tie jatkui Syyrian Damaskokseen ja lopulta Mesopotamian kaupunkeihin.

Genesaretinjärven luoteiskolkka oli Kristuksen syntymän ja toiminnan aikoihin vilkas talouden ja tiedon risteyskohta. Siellä eläneet olivat hyvin perillä antiikin ajan virtauksista. Toisaalta sanoma Jeesuksen toiminnasta levisi nopeasti laajalle. Paikalta nähtynä hämmästyttää kuitenkin kuinka pienistä puitteista niin laajalle levinnyt ja vaikutuksiltaan mittaamaton liike on lähtenyt.


Liikkeen ja vaikutusten mittasuhteiden syy on ollut sanoman suuruudessa. Yksi vaikuttavia paikkoja onkin järveltä kohoava korkea vuori, Autuuksien vuori, missä Jeesus saarnasi keskeisimmän oppinsa, Vuorisaarnan. Itselle oli kohokohta lukea, matkanjohtaja piispa Ville Riekkisen pyynnöstä, Jeesuksen Vuorisaarna ääneen matkaseurueelle. Läheisessä kirkossa laulamamme ”Maa on niin kaunis” kaikui kirkon holveissa uskomattoman kauniisti. 

1 kommentti:

  1. Kanssakulkija Treelta14. maaliskuuta 2014 klo 1.07

    Eläytyminen Israelin Suuren jalanjälkiin oli yllättävän helppoa siksikin, että maisemat olivat paikoin hyvinkin "raamatulliset". Ei 2000 v. ole pitkä aika...

    VastaaPoista